Syön nykyään ihan hervottomasti karkkia. Pitäisi varmaan alkaa karkkilakkoon. Syömistapani ovat muutenkin vastoin kaikkia suosituksia, syön karmaisevan epäsäännöllisesti. Aamupalani on usein se päivän terveellisin ateria, mutta sitten voikin mennä pitkälle iltapäivään ennen kuin syön seuraavan kerran. Ja sitten se onkin jotain yhtä monimutkaista ja monipuolista kuin pinaattikeitto tai neljänviljanpuuro. Iltaisin sitten telkun ääressä on mukava mussuttaa jotain paahdettua ruisleipää, hedelmiä tai kuten usein käy: herkkuja. Ääk. Tarvin ruokaremontin. Hyvähän tässä on yrittää koittaa kuntoilla ja kiinteytyä kesää varten, kun ahtaa samalla joka ilta muutamat sata lisäkaloria sokerin ja lisäaineiden muodossa. Plus miinus nolla.
Ruotsin lukeminen on rehellisesti sanottuna vähän jäänyt. Olen mm. siivoillut ja lukenut Olemisen sietämätöntä keveyttä. Tänään sentään otin itseäni niskasta kiinni, ja opiskelin tehokkaasti sanajärjestystä, konjunktiota ja prepositioita. Vielä jos pari monistetta vilkaisisi niin saa piisata. Eli huomenna taas märisen tänne miten en osannut mitään kirjoituksissa :D No, sitä sattuu.
Välillä on todella puhdistavaa käydä syvällisiä ja analyyttisiä keskusteluja (vaikka näin messengerissäkin) läheisimpien ihmisten kanssa. Tulee sanottua paljon, mitä naamatusten ei ehkä tulisi sanottua. Minä kannatan suoraa puhetta, mutta kadun heti kun joku sitten loukkaantuu rakentavastakin palautteesta. Ei kannata olla liian herkkänahkainen minun seurassani :--) Inhoan hyssyttelyä, kyllä asiat pitää sanoa niin kuin ne on. Tiedän itsekin olevani vähän väliä varsin takakireä ja omat huonot puolet kieltävä turhanpäiväisistä asioista niuhottaja, mutta kestän kuulla sen enkä loukkaannu sanojalle ikihyviksi.
Nyt tää vois harkita vaikka pyjamaan sukeltamista.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti