Jollain tasolla tykkään keväästä ihan hulluna, ja toisaalta en tykkää sitten pätkääkään.
Cityjänes, I suppose?
Tänään olen lukenut Eeva Kilven runoja, hän on ehdoton lempparirunoilijani Aila Meriluodon lisäksi. Keväät ja syksyt ovat runojen lukemisen aikaa, ja nimenomaan suomalaisten runoilijoiden. En ole itseasiassa tainnut kertaakaan lukea kenenkään ulkomaalaisen runoja :0 Suomi on joka tapauksessa hurjan nätti kieli, ja rakastan erilaisia sanaväännöksiä ja -leikkejä.
Käväisinpä ulkonakin. Kuva on otettu kauppareissulta, kävin ostamassa leivinpaperia, joka tietenkin osoitti loppumisen merkkejä (jäljellä n. 10cm pätkä) kun aioin leipoa leipää. Kävin myös pitkällä kävelylenkillä tässä iltapäivällä, hengittelin kevätilmaa ja ihailin auringonpaisteessa pönöttäviä taloja. Tykkään taloista, varsinkin sotien jälkeen rakennetuista omakotitaloista, joissa vain on sitä jotain. Vielä ala- ja yläasteella ollessani jopa haaveilin arkkitehdin urasta, onneksi tulin järkiini. Ei tällä matikalla ja fysiikalla plus olemattomalla avaruudellisella hahmotuskyvyllä aleta tosissaan suunnittelemaan taloja :--)
Tänään oli ilmiselvä onnellisuuspäivä. Olo on huomattavasti parempi kuin vähään aikaan, en tiedä johtuuko se sitten kirjoitusten loppumisesta vai mistä, mutta on taas helppo hengittää ja vain olla. Elää slow-vaihteella. Onnellisuuspuuskassani soitin myös mummilleni, luultavasti piristin hänenkin päiväänsä vähän.
Käväisinpä ulkonakin. Kuva on otettu kauppareissulta, kävin ostamassa leivinpaperia, joka tietenkin osoitti loppumisen merkkejä (jäljellä n. 10cm pätkä) kun aioin leipoa leipää. Kävin myös pitkällä kävelylenkillä tässä iltapäivällä, hengittelin kevätilmaa ja ihailin auringonpaisteessa pönöttäviä taloja. Tykkään taloista, varsinkin sotien jälkeen rakennetuista omakotitaloista, joissa vain on sitä jotain. Vielä ala- ja yläasteella ollessani jopa haaveilin arkkitehdin urasta, onneksi tulin järkiini. Ei tällä matikalla ja fysiikalla plus olemattomalla avaruudellisella hahmotuskyvyllä aleta tosissaan suunnittelemaan taloja :--)
Tänään oli ilmiselvä onnellisuuspäivä. Olo on huomattavasti parempi kuin vähään aikaan, en tiedä johtuuko se sitten kirjoitusten loppumisesta vai mistä, mutta on taas helppo hengittää ja vain olla. Elää slow-vaihteella. Onnellisuuspuuskassani soitin myös mummilleni, luultavasti piristin hänenkin päiväänsä vähän.
Onnellisen päivän kruunaa ehdottomasti lämmin kaakao ja Reginan Puutarhatrilogia-albumi, jonka sain vasta pari päivää sitten omakseni. Kaverini aina moittivat Iisa Pykärin ääntä lähes sietämättömäksi, mutta mie tykkään ja paljon! Tältä uudelta albumilta Tapaa minut aamulla, Terveisiä päiväntasaajalta ja radiossakin jonkun verran soinut Saanko jäädä yöksi? ovat ehdottomia suosikkejani. Ai niin, ja Greyn anatomiakin tulee illalla! Ihana päivä tosiaan. Voikohan onneen tukehtua?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti